Anturia valittaessa, vaikka sen käyttämä tekniikka on tärkeä, on otettava huomioon useita muita näkökohtia. Useisiin kysymyksiin on vastattava, ja vastausten perusteella käyttäjän on päätettävä, mikä anturi tarjoaa parhaan kompromissin tilanteeseen. Tietty anturi on tyypillisesti erinomainen yhdellä alueella, kun taas se on rajoitettu eri alueella. Tässä ovat oikeat kysymykset:
Mikä happianturi on paras kaasuanalyysisovelluksellesi?

Oikean happianturin valitseminen kaasuanalyysisovellukseesi on välttämätöntä. Valittavissa on useita kokoonpanoja, yhdistettynä oikeaan tekniikkaan ja varmistetaan oikea käyttö kaasujen tai nesteiden kanssa. se voi olla hämmentävä prosessi. BacharachKaasuanalyysiasiantuntijat ovat koonneet tämän artikkelin auttaakseen sinua tekemään oikean päätöksen tarpeidesi perusteella.
Tunnistustekniikka on ylivoimaisesti johtava tekijä oikean happianturin valinnassa. Ne voidaan erottaa toisistaan niiden toimintaperiaatteen mukaan, kuten optinen, paramagneettinen, sähkökemiallinen ja zirkoniumoksidi. Seuraava yhteenveto kuvaa eri antureiden tekniikan eroja:
Optinen: | LED -valo osuu luminesenssivärillä päällystettyyn kalvoon. Väri paistaa himmeämmin, kun happipitoisuus kasvaa. Optinen suodatin voi mitata valon määrän ja antaa happitasoa vastaavan arvon. |
Paramagneettinen: | Kaksi typellä täytettyä lasipalloa on kohdistettu voimakkaaseen magneettikenttään. Kun ne altistuvat happea sisältävälle kaasulle, pallot työntyvät pois kohdistuksesta määrällä, joka on verrannollinen näytteen hapen määrään. |
Sähkökemiallinen: | Anodi/katodipari upotetaan elektrolyyttiliuokseen. Kun näytteessä oleva happi reagoi galvaanisesti anodin kanssa, se tuottaa sähkövirran, joka on verrannollinen näytteen happitasoon. |
Zirkoniumoksidi: | Zirkoniumoksidianturi, joka on päällystetty vastakkaisista päistä platinalla, kuumennetaan noin 650 ° C: seen. Tässä lämpötilassa anturi muuttuu huokoiseksi, jolloin happi voi kulkea korkeasta pieneen pitoisuuteen, jolloin syntyy jännite, joka on verrannollinen pitoisuuseroon. Kun mittapää asetetaan esimerkiksi ilman ja näytekaasun väliin, pitoisuusero voidaan laskea syntyvän jännitteen perusteella. |